Arkisto | elokuu, 2009

Voihan särkylääke ja kipunappi!

19 Elo

Nyt kun viimeinkin pääsin edes johonkin tekemään jotain mistä saa vähänkään rahaa, niin arvaatteko mitä? Vastaus on selkä. Se sitten päätti kipeytyä parin päivän jälkeen ihan oikeasti, äkillinen rasitus johtuen siitä että mulla on selässä skolioosi, joka ei tykkäile jos seison/istun lähestulkoon vain paikallani koko työpäivän ajan. Tottuisi siihen kaiketi ajan kanssa mutta se ajan kanssa ei taasen tarkoita sitä että teen moista puuhaa heti alusta alkaen ja koko työpäivän… Krääh!
No joo, keskiviikkoaamuna hieman ennen 9 puhelua esimiehistä niille joka vastaa työntekijöistä tai ainakin minusta, ”en pysty ainakaan tänään tulemaan, selkä kipeyty”. Tuli käskytys että hanki lääkärin todistus. (Mikä sinänsä minun mielestäni on hassua, kun maanantaina oli kuitenkin sanottu että muutamien päivien poissaoloon riittää ihan terveydenhoitajan kirjoittama lappu työkyvyttömyydestä…) Kymmenen jälkeen soittoa Päijät-Neuvoon, hoitajatätille selitys aiheesta, ja sain lääkäriajan samalle päivälle klo 13:30. Lääkärin juttusille tosin pääsin vasta siinä vaiheessa kun kello alkoi jo lähentelemään kolmea… Syykin selvisi siellä huoneessa, kyseinen lääkärisetä kun oli niin puheliasta sorttia että selitteli joka asiasta ja jokaisen asian vierestäkin ummet ja lammet, siinä missä itse olisin ollut jo viimeistään 10 minuutin kuluttua valmis poistumaan… 😀 Ei kyllä ollenkaan hyvä juttu ainakaan missään julkisen terveysaseman päivystyksessä, joka tuokin siis oli. Odotusaulassa kun oli mm. isä alle vuoden ikäisen lapsen kanssa, miten pitkään sellaisiakin oikeasti laitetaan odottamaan?? Pääasia kuitenkin että sain todistuksen työkyvyttömyydestä käteeni, tosin olin odottanut että se tulee keskiviikolle ja korkeintaan myös torstaille mutta vielä mitä… Viimeinen sairaslomapäivä on maanantai! O_o Että joo, sitä sitten lepuutellaan itseään ihan urakalla ilmeisesti. Kyllä tämän kanssa kotona sinänsä pärjääkin, kun pystyy itse määräämään että minkä verran tekee mitäkin, ja pääsee liikuskelemaan ja kävelylle ja sitä rataa, ja mitään ei ole PAKKO tehdä. Mutta tiedän sen että jos töihin olisin pakottautunut niin pian olisin ollut oikeasti pitemmällä saikulla… :/

Siitä työstä sitten 😀
Edelleenkin olen virallisesti vain harjoittelija, mutta koska on paljon lyhyempää ja kätevämpää puhua työpaikasta kuin työharjoittelupaikasta, niin käyttänemme lyhyempää muotoa. Asiasta tietämättömille toki aina korjaan että niin, en siis oikeasti töissätöissä ole… 🙂
Raakalajittelu, mikä siis tarkoittaa ihmisten Konttiin lahjoittamia kasseja/pusseja/laatikoita/säkkejä/whatever. Niistä lajitellaan raakalajittelupisteessä erikseen vaatteet ja kodin tekstiilit, kengät, lelut, laukut, ja mitä siellä nyt onkaan. Lisäksi sellaset selvästi huonot heitetään jo siinä vaiheessa pois. Mulla on vaitiolovelvollisuus mutta sen verran voin sanoa että välillä oikeasti raastaa sydäntä, kun vastaan tulee jopa uusiakin merkkivaatteita tai muuten vain ihania ja jopa sopivia, ja niitä ei saa ottaa tai varata! Ei edes ostaa. Senkin pitää tapahtua oman työajan ulkopuolella, ja ainoastaan myymälän puolelta löytyviä hinnoiteltuja tuotteita voi ostaa. Lisäksi myymässä pitää olla joku esimiehistä. On se tarkkaa 😉

Iloinenkin asia kaiken avautumisen keskelle.
Olen löytänyt täältä uuden tosi kivan ystävän! 🙂

Mainokset

Jabadaba.

10 Elo

Joku on taas suunnilleen jättänyt bloginsa (ja harvat lukijansa) ihan yksin, vaivautumatta päivittämään juurikaan mitään… Se on tämä kesä ja helle ja ja ja… Joojoo, seliseli.

Köyhyyteni muuttaa muotoaan muutamien viikkojen sisällä, onneksi pienempään suuntaan 🙂 Tästä suuremmaksihan se tosin ei käytännössä voi oikeastaan mennäkään… Syyllinen tuohon on se että pääsin työelämävalmennukseen (aka työharjotteluun, nimike vaan on eri) Konttiin, käyn tänään yhden aikaan kirjottamassa sopparit ja aloitan viikon päästä. Jänskättää joo hieman 🙂
Koko yö taas vaihtelun vuoksi hereillä (tätä naputellessani kello on juurikin tällä hetkellä 05:14), illalla kyllä varmaan simahdan aikaisin. Iltapäivällä olis tarkoitus treffata uusi tuttavuus jonka kanssa mese on kilissyt ahkerasti.

Joo, ilmoitin vain että olen hengissä 🙂

VOI KÖKKÖ!!

3 Elo

Edellisen postauksen kuvat todellakin on vinksallaan sen suhteen että osasta niistä puuttuu noin puolet… Aargh! Johtuu tuosta kapeudesta mutta kun en edelleenkään osaa tehdä sille mitään 😦

Sateista eläinkuvasaastetta

3 Elo

Käytiin siis viikko sitten sunnuntaina Ranualla eläinpuistossa. Jutusta oli päätetty edellisenä iltana, joskin sen piti olla mulle tavallaan yllätys mutta kun olin ilmeisesti liian hyvä arvaamaan niin sain sen selville ;D Sunnuntaina kuitenkin satoi vettä, mutta koska olin sateella siellä viime vuonnakin (mutta aivan eri seurassa) niin totesin että ei se mitään haittaa, joten lähdettiin parin tunnin ajelumatkan päähän lomanviettopaikasta 🙂

Seuraavana sitten paljon kuvia, mikäli eläimet ei kiinnosta, suosittelen että jätät tämän postauksen suosiolla ja vaihdat johonkin seuraavaan 😀

bongaa kuvasta vesipeto 🙂
Saukkohan se siellä.


Sitten siipiosastolle…

Rouva Ankka. Erittäin tarkkasilmäiset huomaavat myös jotain pilkistävän ankkaemon alta… Pienenpieniä keltaisia tipuja!


Vapaana käyskentelevä ankka

Kurki

Täytyy myöntää että kaikista en enää muista enkä ole varma että keitä he ovat… 😀

Lintulampi. Tuolla eleli ainakin ankkoja, joutsenia ja sorsia. Ja kyllä, oli niillä aita kuitenkin ympärillä 🙂

Pöllö/huuhkaja (mistä ne erottaa??)

Harry Potterin pöllö! ❤

He ovat taas hieman tuntemattomia…

Tälle kaverille iski jano just kun otin kuvan 🙂

Näitä pääsin ihan melkein rapsuttamaan, kun tulivat ihan aidan viereen. Harmi vaan että jo aiemmin esitelty iso ankka tuli ajamaan ne pois 😦

Minkin ruokatauko

Kaksi hiirtä meni leipään, mutta toinen ei mahtunut

Ihana suloinen pikku hiiruli… ❤

Hirvihän se siellä.

BAMBI!! <333

Nalle 🙂

Hieman suurempi serkkunsa luminalle ❤

Jakkihärkä. Pelottavan näköinen (ja hajuinen) otus 🙂

Heposia… Kun oon ihan taaperoikäisestä saakka rakastanut kovin paljon (myös) kavioeläimiä, niin ei varmaan tarvi sanoa enempää… <333 Olivat ruokalevolla, ei isommin kuvattavana oleminen kiinnostanut.

Ponista vielä ihan omakin kuva

Kaviolinjalla jatketaan, aasi 🙂

Siinä hieman kuvapläjäystä. No okei kerta kiellon päälle: Lola meidän ”kesäpaikassa”, missä se sai olla vapaana vähintäänkin aina silloin kun joku oli pihalla. Tomera vahtikoira 😉

Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, rankkasateinen ilma teki tehtävänsä. Myöskin valtaosassa kuvia joutuu zoomaamaan sen verran isosti että kameraparka ei moisesta selvinnyt kunnialla :/

Postaus on julkaistu flockin bloginkirjoitusmuokkaimella, joten jos kuvat ja tekstit ovat jotenkin ihmeellisiä ja muutenkin epämääräisesti vinkurallaan, niin se johtuu sitten ihan vaan siitä 😉