Arkisto | heinäkuu, 2010
25 Hei

Pienimuotoinen pikapäivitys reissun loppumetreiltä.

Ollaan nyt Kajaanissa äitin ja Hennan luona, Henna ei sitten loppujen lopuksi kuitenkaan lähteny meidän mukaan sillon kun pohjoseen päin tultiin. Kaksi viikkoa hujahti uskomattoman pian, ja tuli pitkästä aikaa oleskeltua Oulussakin muutama päivä. Enimmäkseen aika meni kuitenkin Mikan perheen kesäpaikassa Taivalkosken Jurmussa, Raappanansuolla. Kova ”shokki” taas koiraparalle, kun tuolla saa olla pihalla vapaana tai lähes vapaana niin paljon kun vaan haluaa, kotona ulkoilu taasen onnistuu vain ja ainoastaan niin että hauvan ja ihmisen välissä on reilu parimetrinen nahkaremmi… 🙂 Tuolla kun kävin Lolan kanssa kävelemässäkin ihan minimutkia niin että se oli vapaana, kotimaisemissa ei oikeastaan tule mieleenkään moinen, ihan liian vaarallista. Maaseudun ja korvessa oleskelun pluspuolia 😉

Ranuan eläinpuistossakin taas käytiin, sain tahtoni läpi ja pääsin sinne. Tällä kertaa paistoi jopa aurinko ja nähtiin vähän enemmän eläimiäkin. Näin elämäni ensimmäistä kertaa suden läheltä, se teki mutkan jolkotellen ihan lähelle aitausta ja palasi sitten takaisin piiloon. Väliä oli vain muutamia metrejä. Aah mikä ihanuus! Oli oikeastaan kovasti samanvärinen kuin Lola, harmaampi vain. Oi sitä jaloa rentoa ravaamista, alkukantaisen koiraeläimen olemusta… olin NIIN myyty! ❤ Ikävä kyllä joku tuhannen taulapää UNOHTI ladata kameransa (oliko ylläri?) joten kuvia ei ole. Tai no, Mika yritti vangita puhelimella muutamia eläimiä mutta eipä sillä kovin kummoisia kuvia saa, se kun kuitenkin on aikalailla enemmänkin puhelinkäyttöön kuin kuvaamiseen 🙂 Erittäin vajavainen reissukuvapostaus on kuitenkin luvassa kunhan saan kuvat koneelle ja käsittelen niitä hieman. Pääsette siis nauttimaan Syötteen vaaramaisemista ja autosta vauhdissa kuvatusta auringonnoususta usvaisine peltoineen 🙂

Tänä iltana käännetään auton keula kohti Lahtea, toisaalta ihanaa palata kotiin mutta olisin voinut kyllä vielä reissussakin olla, esimerkiksi täällä Kajaanissakin viihtyisin kyllä pitempäänkin… No jouluun ei ole pitkä aika enää (eihän??), silloin olis tarkoitus tulla tänne seuraavan kerran. Viime joulu oltiin Mikan vanhemmilla, niin josko seuraava joulu oltaisiin sitten pohjosessa.

Tämän pitemmittä puheitta heipat, palataan astiaan Lahessa! 🙂

Matkaan lähden…

9 Hei

Huomenta!

Se olis taas aika kultsin kesäloman, mikä tarkoittaa sitä että myöhään illalla pakkaudutaan autoon ja käännetään suunta kohti pohjoista. Ensin tosin mennään Kajaaniin poimimaan Henna kyytiin ja sitten Syötteelle missä äitikin jo on ollut pari päivää. Tai siis, minä menen, Mika jatkaa siitä vielä matkaa kesäpaikkaan Taivalkosken korpeen. Paluu synnyinseuduille part 2 siis luvassa 🙂

Toisaalta olen ihan innoissani, toisaalta jännittää/pelottaa/jotain…
Jotkut ehkä muistaakin että Mummu kuoli syksyllä, enkä ole sen jälkeen pohjosessa käynyt, joten pelottaa siinä mielessä mennä sinne että vaikka tiedän että sieltä mummolasta puuttuu jotain todella olennaista niin iskeekö se totuus vasta siellä sitten todella pahasti vasten kasvoja? Tuntuu sinänsä naurettavalta pelätä tunteitaan, mutta kun stressaan muutenkin lähes kaikesta aina. Mokomakin joka asian jännittäjä :/

Toinen juttu on sitte se että JOS pääsen käymään Rovaniemellä… Iskeekö sitten jälleen kova Rovaniemi-ikävä? Se on kuitenkin maailman ensimmäinen paikkakunta joka on ikinä tuntunut kodilta, kaikista vaikeuksista ja ajoittaisesta pahan olon tunteesta huolimatta rakastan sitä kaupunkia niin täysillä yhä ja aina vaikkein takaisin sinne kyllä haluakkaan muuttaa. Mikä sitten on ongelma? Sen kun vaan tietäis… Se on vaan se jonkunlainen ikävä ja kaipuu, kuitenkin. Kun näkee ne kaikki tutut seudut, tietyt kadunkulmat, kaupat, liikkeet, rakennukset… Kaikki on niinkuin ennenkin, ja sitten kuitenkaan ei todellakaan ole. Joka suunnalta tulvii muistoja, hyviä ja huonoja, palasia elämästä ja ihmisistä joiden kanssa ei tule enää ikinä niitä hetkiä kokemaan. Haluan niin paljon, mutta kun kuten jo sanoin: pelkään tunteitani. Luuseri.
Lisäksi vielä se että siellä on kuitenkin ”liian” monta ystävää ja kaveria jotka haluan nähdä, ja se ei ihan hetkessä onnistu. Ketä näen, ketkä hylkään? 😦
Jos antaisin Mikan lukea tämän, niin viimeistään siinä vaiheessa tulisi tuomio että me ei tasan mennä mihinkään Rovaniemelle 😀
Miksi oi miksi pitää olla kaiken muun lisäksi vielä niin hemmetin ylitunteellinenkin??

Tämä postaus on ajastettu, eli kun luette tätä niin olen toivottavasti nautiskelemassa vettä/vitamiinijuomaa ja lähdössä Lolan kanssa aamulenkille 🙂 Päiväksi onkin sitten hommia; en ole vieläkään suunnitellut mitä otan mukaan, saati pakannut! Ai miten niin teen asiat liian viime hetkellä…? Se nyt kuitenkin on varmaa että läppärini lähtee mukaan, tylsien hetkien aikana voi katsoa elokuvia/Pakoa (boksina eka ja koneella kolmas kausi), ja uusimpana juttuna True Bloodin ykköskausi 🙂 Nettiä ei tule olemaan juurikaan käytettävissä, joten olen noin pari viikkoa varmaan aikalailla poissa linjoilta. Ah sitä autuutta sitten kun palataan taas kotiin adsl:n luokse… 😀

Mutta pitemmittä puheitta, palataan astiaan viimeistään parin viikon päästä! 🙂

Myöhäisherännyt myöhästyy kaikesta

7 Hei

Kerrankin olis ollut täällä Lahessa jotain mihin halusin mennä, ja mikä ei edes maksa mitään ellei sieltä osta jotain… Nimittäin Avonin kesäkiertue. Heräsikö joku kuitenkin liian myöhään ehtiäkseen sinne aamutoimien jälkeen? Kyllä vaan… Hemmetti. Miksei ne voineet järjestää sitä vaikkapa vasta iltapäivällä, että yökyöpelitkin ehtii mukaan? 😀 Kyseinen tilaisuushan siis on klo 10-12. Se positiivinen asia tässä kuitenkin on, että ainakin vielä toistaiseksi säästin rahat mitkä sain eilen Mikalta, mun omat rahat kun vaan antaa edelleenkin odottaa itseään… Kela :/ Saas nähdä meneekö niistäkin kuitenkin ainaski osa, jos mennään Jyskiin tänään, makkari kaipaa pimennysverhoa… terveisin eräs joka on tällä viikolla nukkunut vain olohuoneessa :S Ihan vain siksi että täällä on edes VÄHÄN viileämpää, makkarissa herättää aurinko jo hyvin hyvin aikaisin siihen että suunnilleen tuntee kylpevänsä hiessä…. IYH.

Saatua ja ostettua

6 Hei

Olen äärimmäisen laiska kuvailemaan kaikenlaisia asioita kotona, pitäis muistaa ottaa kuva jo siinä vaiheessa ennenkuin sen kohde heitetään johonkin kaappiin, sitten en enää viitti kuvaamisen takia kaivella niitä erikseen esille 😛 Mutta tässä nyt kuitenkin jotain mitä lupailin jo joskus… hmm, kauan sitten.

Tässä siis laukku jollaista mulle ei pitänyt ikinä tulla mutta tulipas vain kuitenkin kun totesin sen olevan ihana 🙂 Kuva ei anna ihan oikeutta, tuo on todellisuudessa puhtaan valkoinen kultaisilla koristeilla. Mii laiks ❤
Pöllömittari! 😀 
Kun Mikan vanhemmat kävivät meillä tässä nykyisessä asunnossa ekaa kertaa, niin toivat ”tuparilahjaksi” sisätilan lämpömittarin, mikä on kyllä kivan näköinen, ja lisäksi viinipullon minkä ulkonäkö antoi olettaa hyvää, mutta… No joo, se on suoraansanottuna  kamalan makuista 😀 Aika hyvin se on näköjään silti juhannuksena mennyt, pohja alkaa häämöttää 🙂

Avon

5 Hei

Heissan!

Kypsyttelin asiaa jonkun aikaa (liian pitkän aikaa, tuli nimittäin kiirus!) ja päätin ryhtyä Avonin kauneuskonsultiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt siis sitä että minun kauttani voi halutessaan tilata edullista laatukosmetiikkaa 🙂 Niin ja kerrottakoon nyt että kyllä, hyödyn siitä itse hieman, jos tilauksen kokonaissumma ylittää 80e. Se ei kuitenkaan silti ole keneltäkään kauttani tilaajalta mitenkään pois, ja teen kyllä tilauksia Avonille vaikka en saisikaan ainuttakaan tilaajaa… 😉

Kiireestä sen verran että tilaus lähtee jo tiistai-iltana eli siis huomenna, kukas olikaan taas ihan liian myöhään asialla… :/ Seuraavalla kampajalla sitten ajoissa!

Mutta jos vaan on aikaa niin käykää ihmeessä Avonin nettisivuilla tutustumassa kuvastoon! 🙂 Jos (KUN 😀 ) löydätte jotain kivaa, niin laittakaa tuotteet tilausnumeroineen mulle sähköpostitse, windi_@windowslive.com 6.7. klo 19:00 mennessä.