Ensimmäinen takana, monta monta edessä

19 syys

Tuntuu hassulta edelleenkin sanoa itseään opiskelijaksi, mutta kai tuo tuosta ajan myötä ohi menee? Kuulostaa se ainakin paremmalta entisten ”työtön” tai ”hyödyttömällä kurssilla” -sanojen jälkeen 😀

Eka kouluviikko oli aamuheräämisiä lukuunottamatta vähän liiankin rento, tai ei sen varmastikaan ollut tarkoitus sitä olla… Mutta kun ihan atk:n perusteista lähdetään liikkeelle ja ensimmäisen viikon atk-tuntien (joita muuten oli aika paljon) aikana käytiin läpi että miten käytetään googlea ja lähetetään sähköpostia, niin kyllä se aika rennoksi menee. Tiedän toki ettei nuo asiat ihan kaikille meidänkään luokassa niin selviä juttuja välttämättä ole enkä todellakaan sano tätä millään pahalla heitä kohtaan, mutta noita tunteja voi aika hyvin kuvailla sanalla ”hohhoijaa”. No joo, kyllä ne siitä vaativammaksi vähitellen menee 😉

Mutta sitten äidinkieli, voi elämä! Anteeksi nyt vain, mutta voiko olla kuivempaa ja tylsempää kuin opetella jotain pilkkusääntöjä tai yhdyssanoja tai lauseenrakenteita? Olenko ainut jolle nuo on opetettu jo yläasteella? Kertaus on opintojen äiti, mutta kun nuokin tunnit voisi käyttää järkevämpäänkin…
Ja hieman minusta saa loistavan käsityksen, jopa viikon verran ehtinyt olla koulussa ja jo nyt karmeaa valitusta! 😀 Oikeasti kyllä tykkään olla tuolla, kaipaan vaan edes vähän haastetta. Sitä onneksi toi matikantunnit, jollain kierolla tavalla tajusin tykkääväni siitä vaikka aina oon matikkaa koko peruskoulun kammonnut, vihannut ja pelännyt. Mitä ihmettä mulle on tapahtunut, kun voin rehellisesti väittää että matikantunnit oli koko viikon KIVOIMMAT tunnit? :O

Koska en ole ikinä ollut mikään varsinainen aamuihminen ja koska niin monet katsomisen arvoiset tv-ohjelmatkin tulee sen verran myöhään, niin kaikkein vaikeimmaksi on tosiaan osoittautunut aamuheräämiset ja hereillä pysymiset. Ei ole kiva miettiä jotain pilkkujuttuja jos väsyttää niin että silmät ei pysy auki ja ajatus tahmaa :S Oma vika joo, tiedän.
Nyt sitten vielä kun loppuviikosta päätti flunssa tulla vierailulle, niin ei zumbaan tai muullekaan tunneille nyt vähään aikaan… 😦 Sen lisäksi että yskisin keuhkoni hajalle, todennäköisesti myöskin hukkuisin räkään :/ Parempi parannella ensin rauhassa ja aloittaa liikkuminen rauhallisesti taas sitten terveempänä.

Oikein mukavaa syksyistä viikkoa kaikille! 🙂

Mainokset

2 vastausta to “Ensimmäinen takana, monta monta edessä”

  1. Johanna syyskuu 21, 2010 klo 4:49 am #

    Matikkaa voi hyi! Fyi fan! 😀

    Ja nykyään on niin paljon ihmisiä jotka EI todellakaan osaa oikeinkirjoitusta, alkaen niistä yhdyssanoista. Jos ei niitä osaa niin ei kyllä sitten välimerkkejäkään.. En ymmärrä mitä on yläasteopetukselle tapahtunut sen jälkeen kun ite sieltä pois lähdin. Tuntuu ettei siellä opeteta mitään tai sitten nuoret on nykyään ihan törkeän tyhmiä…. 😀

    • windi syyskuu 22, 2010 klo 2:37 pm #

      Matikka on nykyään kivaa. Minäkin inhosin sitä ennen 😀
      Ja onnittelut muuten, olit ihka ensimmäinen kommentoija täällä uudessa blogissa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: