”Tähän mitään ammattilaista tarvita, mä teen sen ite”

6 Jou

…totesi Windi ja kaivoi ompelukoneen esille pölyn keskeltä. Alkamassa oli operaatio housujen lyhentäminen, jonka ei pitäisi olla vaikea homma… Lahkeensuista vaan rennonletkeät resorit purkaen pois ja saumojen kiinnitys neuloilla, ompelu ja uusi neulaaminen toisille saumoille.

Niimpä niin.

Olisihan se pitänyt jo muistaa että tuo neulaaminen on suoraan sieltä kuumasta paikasta alhaalta, enkä nyt tarkoita kellarikerroksessa sijaitsevaa taloyhtiön saunaa. Huokaillen, muristen ja rumia sanoja päästellen sain kuitenkin ne jotakuinkin suorasti. Samoin ei ikävä kyllä mennyt ompeleen laita. Veikkaan että minulle ei kannata ikinä myöntää (auto)ajokorttia, meinaa nimittäin olla tuo kaasujalka välillä vähän turhan raskas jo ompelukoneenkin kanssa.

Sain kuin sainkin ne kuitenkin valmiiksi asti, asia josta olen melkein ylpeä. Minä joka olen aina inhonnut käsitöitä (kiitos peruskoulun pakkokäsityön ja opettajien, joiden mielestä piti purkaa jos oli tehnyt eri tavalla miten ohjeistus oli, vaikka lopputulos olikin ihan oikein…) ja saanut siitä aina numeroksi nipin napin 7, sain kuitenkin lyhennettyä housut ihan itse 😀 Myönnettäköön, että jo muutamia vuosia sitten tajusin kyllä että ompeleminen onkin ihan kivaa, ja tälläkin hetkellä on tekeillä joululahja jättipitkillä sukkapuikoilla semmosilla kutomistikuilla. Mikä niitten nimi on? Aina kun onneksi voi opetella kaikkea uutta, ja kun saa jotain aikaan, on ihan sallittua hihkaista itselleen ”Onnistuinpas! Hyvä minä!”  =)

Ite tein, ja sen kyllä huomaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: