Arkisto | hobby RSS feed for this section

Päivä 17

30 Elo

Kuva siitä mitä harrastat

Nyt mennään alitte siitä mistä aita on korkein, ja linkataan jo aiemmin näkyviin juttuihin. Tai no, osittain ainakin.




DSC00859

Hamahelmet, korut ja muu näpertäminen ❤ Ajanpuute vaan rajoittaa…

Uusi vuosi ja uudet… ööh, ei mitkään?

3 Tam

Tai no, ainakin uusi harrastus, joskin keksin sen jo joulun aikoihin. Lapsuudesta tutut hama-helmet juu, ja näpertely on ihan liian kivaa. Päässä pyörii koko ajan kaikenlaisia söpöjä ja ei-niin-söpöjä hahmoja mitä niistä voi tehdä Leveä hymy Tälläkin hetkellä levyissä on valmiina kolme jotka kaipaavat silitysrautaa.

sienet
Ai miten niin tykkään edelleen Nintendon Super Mario-hahmoista? Silmänisku

helmipönttö
Helmikasakin halusi tulla kuvatuksi. Eikä kun oikeasti vaan testailin kameran eri ominaisuuksia Iloiset kasvot

kirby_ja_kitty
Paapipaapi-Kirby (pelihahmo sekin) ja  Kitty. Jäivät pikkusiskolle.

kännykitty
Ja sitten vielä bonuksena toinen pikkusiskolta saaduista joululahjoista, Japanista tilattu Kitty-nalle ❤

Joulunvietosta sen verran että pohjoiseen matkattiin aatonaattona, lumen ja pakkasen keskelle. Tai no lunta täällä kotona  on kyllä enemmän kuin siellä… Hyh. Tapaninpäivänä siirryttiin Kajaaniin äitin ja siskon luokse muutamaksi päiväksi josta sitten jatkettiin takaisin kotiin. Ihana reissu Iloiset kasvot
Uudenvuoden vietosta ei sitten isommin mainitakaan, paitsi hauskaa oli, taloyhtiön pippaloissa… Leveä hymy

Kun elämä potkii niin se potkii.

18 Hel

Viime kerran pienoinen hehkutus jäi sitten sikseen. Kävin tänään työkkärissä ottamassa asioista selvää, ja ei, en ole oikeutettu saamaan työmarkkinatukea tms Tiedonpuussa ollessani, en vaikka korottaisin numeroita kertaamisen sijaan. Syynä se että Tiedonpuu on yksityinen koulu, joten siitä ei sitten lakien ja sääntöjen mukaan makseta. Hiphei. Tarvin vähintäänkin kertaamista tietyissä aineissa että voin edes joskus hakea labrapuolelle kouluun, mutta en voi sitä tehdä kun en saa rahaa siltä ajalta ihan mistään. Liiketaloutta pääsen EHKÄ opiskelemaan huhtikuussa, mutta sekin on vasta silloin ja tosiaankin vain ehkä, joten siihenkään ei voi täysillä luottaa.

Työharjotteluhan olis toki mahdollista vaikka sen vajaa pari kuukautta, mutta siinäkin on taas sitten se että kestääkö henkinen jaksaminen, sen kanssa kun on kuitenkin edelleenkin ongelmaa. Ei noin niikun oikein auta sellaset juttelu-tuokiot (vaikka onkin ammatti-ihminen kysymyksessä siellä toisessa päässä) jotka on reilun kuukauden välein, ja missä ei kunnolla edes kuunnella mitä sanon, vaan jankutetaan vaan jostain asiasta vaikka just edellinen lauseeni koski juurikin sitä asiaa. Vaikeasti selitetty, mutta kuitenkin… Se ihminen sai viime kerralla asiat kuulostamaan siltä että aiheutan itse joka ikisen ongelmani, ja etsin vain siitä huolimatta syyllisiä aina kaikista muista. Lisäksi kun kerroin että on ollut taas huonoja päiviä että masentaa ja ahdistaa ihan kunnolla, ja kun ne nyt sattui olemaan vuoden lopussa, niin johtuvat kuulemma vain siitä kun ”joulun ja uudenvuoden aikaan ihminen aina ajattelee kaikkea mennyttä ja ahdistuu”. Ai jaa?? Tosin näiden juttujen perusteella se ei kyllä kovin ammattimaiselta vaikuta, anteeksi nyt vain. Mietin että josko huomenna menisin tk: hon kyselemään jos pääsisin jonkun toisen juttusille, ja useammin. Haluan nimittäin ihan oikeasti joskus eroon pääongelmista, niitä on ollut jo ihan liian pitkään, jo silloin kun sitä asiaa ei kukaan edes tajunnut (lapsesta asti kaiketi).

Eilen oli kuitenkin kivaa, kävin kaverini kanssa latinomix-tunnilla 🙂